tiistai 14. tammikuuta 2014

Ainiin! Viime vuoden viimeisiä kuulumisia vol. 2

Tässä nyt on aikaa kirjoitella, kun uni ei enää tule.

Oonakin oli täällä! Oona, joka on mun ihan maailman paras ystävä. Oona saapui Phuketiin juuri parahiksi seuraksi kun A-P lähti. Heitettiin siinä muutama reissu lentokentällä skodulla ja taksillakin, kun piti hakea Oona ja vielä seuraavana päivänä viedä A-P. Noh, ainakin reitti lentokentälle on nyt tuttu ja sen pystyi myös oikein hyvin taittamaan skodulla iso rinkka selässä.

Ensin vietettiin Oona kanssa pari päivää laatuaikaa Phuketissa. Oona paloi (onneksi apteekin leidari myi meille tehokasta palovammarasvaa) ja käytiin Pablon baarissa tanssimassa perinteiseen tapaan. Jos en ole vielä kertonut, niin Pablon baari aka Monsoon oli Banglan paras baari, tai okei jopa ehkä ainoa hyvä baari. Siellä on superhauska livebändi ja sen omistaja on siis Annukka perinteinen salikamu.

Maanantaina lähdettiin uudenvuoden viettoon Koh Lantalle. Lanta oli aika ihana. Sellainen rauhallinen saari, jota ajeltiin ympäri vanhalla skootterinprutkulla. Nähtiin kaikenlaista wildlifeä, kuten lehmiä keskellä tietä, apinoita, norsuja ja varaaneita (HYI, se pitkä ja limainen kieli). Lantalla oli myös maailman parasta Mussaman currya, joka on siis currya perunoilla ja kanalla, maustettuna kookoksella ja kanelilla.









Mekään ei kuitenkaan selvitty reissusta ihan ilman muuttujia. Tokana päivänä nimittäin huomattiin että molemmat fiksut matkaajat olivat jättäneet visa electroninsa kotiin. Noh, budjettimatkailu on kivaa ja onneksi lautta kotiin oli maksettu jo etukäteen. Rahaa jäi jopa uudenvuoden Sang Song -viskipulloa varten ja tottakai Mussaman curryyn. Uusivuosi sujuikin yllättävän hauskalla tavalla hotellin henkilökunnan perhejuhlissa. Meidät kutsuttiin laulamaan suomalainen laulu ja palkinnoksi saatiin ihastuneita taputuksia ja muovikukat hotellin maljakoista. Vuodenvaihde kului rannalla kolmen reppureissaajan nuotiolla (luultavasti pimeydessä piilotteli myös muutama varaani) jutellen ja viskipulloa tyhjentäen.








Lantaltakin oli kuitenkin kotiin palattava, sillä mulla oli kouluhommia, plaaah. Phuketissa tehtiin vielä perinteisiä phuketjuttuja, kuten käytiin kokeilemassa surffaamista Kata beachin huikeassa surfhousessa. Käytiin myös tottakai maailman parhaassa intialaisessa syömässä ja Coco Span thai massagessa. Kyllä Phuketia tulee ikävä ja niin tulee ikävä myös Oonaa.





Mmm, nyt käyn vielä tunniksi unille ennen sitä kauan odotettua aamupalaa.

Kuulemisiin,

Rosa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti