Viime vuoden viimeisiä kuulumisia vol. 1

Ensin tärkein ilmoitusasia: KOULU ON OHI. Siis kokonaan ohi! Kaikki final examit on nyt tehty, elikkä elämä hymyilee. Okei, koulupukua tulee tosin varmasti suomessa ikävä, mutta yhtikäs hiukkaa en ikävöi kuolettavan tylsiä economicsin tunteja, opettajien thaikkuaksenttia ja jokaviikkoisia quizeja sekä läsnäolopakkoa. Toisaalta kampus täällä on hirveän kiva ja kaikki siellä asuvat koirat on myös söpöjä.

Mutta tämän teksin aiheenahan siis tosiaan olivat viime vuoden kuulumiset, tai tarkemmin sanottuna mun kolmen viikon maailman paras joululoma. Ehkä maailman kivoin juttu oli että sain tänne poikaystävän ja parhaanystävän. Vaikka matkustelu ja kiertely ottikin perinteiseen tapaan voimille, niin kaikki oli niin hirvittävän mukavaa ja onnellista.

Mun matka alkoi noin kolme viikkoa sitten Phuketista, jossa munkit käpysteli kuuden aikaan aamulla ilman kenkiä ruoanhakumatkalle. Siitä lensin sitten Bangkokin pikkulentokentälle Don Mueangiin ja siitä viellä tunnin bussimatka Suvarnabhumiin elikkä Bangkokin internationalille päälentokentälle. Suvarnabhumissa sitten kärsimättömänä odottelin monta tuntia A-P:n lentoa, joka oli vielä kaikenlisäksi myöhässä koska Turkissa luonnollisesti tottakai satoi lunta. Kaadoin luultavasti matkalla portille muutaman muun lentokoneesta tulleen matkustajan, niin iloisesti säntäsin A-P:ta vastaan.

Bangkok oli ihana taas kerran. Olen ollut Bangkokissa äitin ja veliseni kanssa joskus pari vuotta sitten, mutta nyt Khao San Roadilla oleskellessani oikeasti rakastuin Bangkokiin. Khao San Roadilla on paljon pikku pubeja, halpoja hotelleja, nuoria ja iloisia reppumatkaajia sekä kojuja joista voi ostaa ihan mitä tahansa pad thaista hippihousuihin. Khao San on ikävä kyllä hiukan syrjässä skytrain linjalta, mutta keksittiin kiva tapa matkata skytrain linjan varteen melko mukavalla jokibotskilla. Jokilautassa oli sekin kiva juttu että se seilasi kaikkien tärkeimpien temppeleiden ohi ja varsinkin auringonlaskun aikaan koko joki tuntui hohtavan oranssia valoa.

Eli siis kierrettiin temppeleitä innokkaasti, tai oikeastaan ainakin minä kiersin koska mulle on iskenyt täällä joku käsittämätön temppeli-innostus. Luulen kuitenkin että Suomessa jää kivikirkot kiertämättä, vaikka täällä temppelit kiinnostaakin. Ja sitten minä shoppailin ja A-P kanssa ainakin hiukkasen. Ostettiin muunmuassa Obeyn (okei "Obeyn") pipoja, koska niitähän juuri thaimaassa tarvitsee kovasti.

Paluumatkalla Bangkokista tuli pari muuttujaa thaimaalaiseen tapaan.Tarkoitus oli siis mennä bussilla bussiterminaaliin, josta lähtee kaukobusseja Phuketiin illalla siinä viiden, kuuden ja seitsemän aikaan. Noh, Khao Sanilta lähdettäessä piti ensin ottaa jokilautta. Ja sen jälkeen pari eri skytrain linjaa. Loppujen lopuksi kuitenkin päästiin aukiolle josta bussi lähti ja löydettiinkin vielä helposti hiukan ajanmukana kolhiintunut paikallisbussi. Kysyttiin rahastajalta kuinka kauan matka kestää. Noh, vastaus oli tunti, johon oltiin ihan tyytyväisiä. Bussi lähti vähän ennen neljää ja tadaaaa rämisevässä ja kolisevassa bussissa istuttiin viellä melkein kello seitsemään asti. Koska tosiaan oli "hiukan" tuota kuuluisaa Bangkokilaista ruuhkaa. No loppujen lopuksi ehdittiin viimeiseen Phuketiin lähtevään VIP yöbussiin ja kaikenlisäksi rynnättiin vielä seiskaan hakemaan elämänpelastavia sipsejä ja vettä evääksi. VIP bussi kyllä onneksi oli aika fancy. 12 tuntia vierähti ihan mukavasti peiton alla ilmastoidussa osastossa. Yhdelle penkille olis mahtunut kaksi mua ja penkit sai kokonaan makuuasentoon. Loppu hyvin kaikki hyvin siis.

Phuketissa kotona oleskeltiin vain pari päivää, jolloin mulla oli koulua. Sen jälkeen lähdettiin sitten eräänä perjantai-aamuna kohti Phi Phi saarta. Siinäkin matkalla oli pari muuttujaa, koska melkein missattiin lautta taksisotkujen takia. Onneksi reipas turistipoliisin ohjas meidät oikeaan lauttaan, joka oli ystävällisesti meitä satamassa odotellut.

Phi Phillä oli ihanaa. Meidän hotelli oli sellanen hassu bunglowikokoelma keskellä viidakkoa yksityisen paratiisirannan tuntumassa. Kävelyä saaren keskustaan oli halki rannan ja viidakon noin 20 minuuttia, mutta se ei haitannut lainkaan. Viidakossa oli jopa yksi ravintola ja kun hiukan kiipeili kallioita pitkin (okei hiki tuli) niin löysi pienenpienen minimartin ja rannan jossa käytiin melomassa kajakilla. Okei oli reissussa yksi huonokin puoli.......... Meidän ihanan jättisängyn nurkassa vilisti rotta. Kuulin sen rapinan ja vikinän yöllä ja sain SLAAGIN. Nukuin pelkurimaisesti keskellä sänkyä, hyttysverkot köytettynä täysin kiinni sängyn ympärille. Loma Phi Phillä oli aurinkoa, uimista, kävelyä viidakossa, melomista ja syömistä mukavissa pikku ravintoloissa. Aika täydellinen hermoloma etten sanoisi.

Phi Philtä tultiin Phuketiin viettämään joulua. Eihän joulu nyt täällä ihan sama juttu ole, mutta hyvän naishenkilön tavoin keitin perunoita ja paistoin pihvejä, sekä tein meille jälkiruoaksi vielä omenakaurapaistosta. Aika panostus, jos tietää mun ruuanlaittotaidon tason. Katsottiin lumiukko ja käveltiin pienelle vesiputoukselle täällä Kathussa +35 asteen polttavassa lämmössä. Erilainen joulu, mutta silti aikas kiva. Ainakin meillä oli tonttulakit.

Tän tarinan kakkososa, eli Oona alkaa siitä kun A-P lähtee ja Oona saapuu. Meillä oli Oonan kanssa pikkuseikkailu Koh Lantalla ja superhauskaa Phuketissa, mutta to be continued eli palataan ens kerralla asiaan.

Pusuja,

Rosa

PS. 26 päivää SUOMEEN